Voipuun pähkinät ja sheavoi: keräilytuotteen matka maailmanmarkkinoille

Voipuu on Länsi- ja Keski-Afrikassa kasvava puulaji, jonka pähkinöiksi kutsutuista siemenistä valmistetaan elintarvikkeena ja kosmetiikassa käytettävää karite- eli sheavoita. Mali on Nigerian jälkeen maailman toiseksi suurin voipuun pähkinöiden tuottaja, mutta sen potentiaalisesta 500 000 tonnin vuosituotannosta hyödynnetään vain noin 150 000 tonnia. Pähkinätuotannosta 10-15 % menee vientiin.

Kuva: Wikimedia Commons

Voipuu kasvaa luonnonvaraisena Malin eteläosassa Ségoun, Koulikoron, Sikasson ja Kayesin alueilla. Naiset keräävät kypsät hedelmät, käsittelevät niiden sisältämät pähkinät ja jalostavat ne käsityönä paikallisilla markkinoilla myytäväksi voiksi ja ruokaöljyksi sekä ihon- ja hiustenhoitotuotteiksi. Voipuun pähkinät ja sheavoi ovat tärkeä tulonlähde yli kolmelle miljoonalle maaseudun köyhälle naiselle.

Sheavoihin kohdistuu suurta kansainvälistä kysyntää. Sitä käytetään elintarviketeollisuudessa kaakaovoin korvikkeena ja luomukosmetiikan raaka-aineena. Vuonna 2019 Malista vietiin 61 993 tonnia voipuun pähkinöitä ja 211 tonnia sheavoita. Vuoden 2020 luvut olivat 22 908 tonnia pähkinöitä ja 311 tonnia sheavoita. Vientiä ja arvoketjun rakentamista haittaavat varastointi- ja kuljetusongelmat, käsityönä valmistettavien pähkinöiden ja sheavoin heikko laatu sekä alan rakenteiden ja rahoituksen puute.

Voipuualan tuottajaosuuskunnat, välittäjät ja kauppiaat ovat järjestäytyneet kansalliseksi etujärjestöksi. Alaa varten on laadittu kolmivuotinen kehitysohjelma ja kansalaisjärjestöt tarjoavat valistusta ruohonjuuritason toimijoille. Maaliskuussa 2021 avattiin Malin ensimmäinen teollinen sheavoin tuotantolaitos, kaivosyhtiö Endeavour Miningin rahoittama Mali Shi. Sen kapasiteetti on 14 100 tonnia sheavoita vuodessa. Maan teollisuus- ja kauppaministeriö suunnittelee vielä kolmen tehtaan perustamista.

Nähtäväksi jää, onnistuuko sheavoin teollinen valmistus maassa, jossa energian korkea hinta tekee lähes kaikesta teollisuudesta kannattamatonta. Oman haasteensa muodostaa voipuiden häviäminen ihmisen toiminnan ja ilmastonmuutoksen seurauksena. Puun kasvu kestää useita vuosikymmeniä, ja jos niistä ei huolehdita, Malissa ei jonkin ajan kuluttua ole enää riittävästi raaka-ainetta jalostukseen.

Lähteet: Évaluation du secteur agricole du Mali 2011, On the functioning of agricultural markets in Mali, Endeavour Mining 12.3.2021, aBamako 22.3.2021, Lejecom 24.3.2021, L'Essor 22.10.2021.