Kommentti: Mitä suomalaiset sotilaat tekevät Malissa?

Suomen sotahulluille ei riitä, että ulkomaisille asekauppiaille lapioidaan kymmeniä miljardeja veroeuroja mm. hävittäjien ostamiseen. Heidän pitää myös mielistellä eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia isäntiään osallistumalla näiden valloitussotiin eri puolilla maailmaa. Yksi näistä sotatoimialueista on Mali, jossa on vuodesta 2013 lähtien palvellut jo 119 suomalaista. Lupaa heidän lähettämiseensä ei ole pyydetty sen enempää Suomen kuin Malinkaan kansoilta.

Minkälaista hallintoa suomalaiset ovat Malissa tukemassa? Maan armeija kaappasi elokuussa 2020 vallan demokraattisesti valitulta presidentti Ibrahim Boubacar Keïtalta ja tämän hallitukselta. Sotilaat, jotka Malissakin luulevat olevansa siviilejä pätevämpiä hoitamaan maan asioita, lupasivat paluuta demokratiaan helmikuussa 2022 järjestettävissä vaaleissa. Sitä ennen heidän piti voittaa Malissa vuodesta 2012 lähtien käytävä sisällissota, hankkiutua eroon maata vaivaavasta korruptiosta ja tehdä kaikenlaisia mukavia ja hyödyllisiä yhteiskunnallisia uudistuksia.

Suunniteltu siirtymäkausi on kohta päättymässä, mutta mitään sotilaiden asettamista tavoitteista ei ole saavutettu. Malin armeija on jo aikaisemmin osoittanut kykenevänsä vain tappamaan aseettomia siviilejä ja tekemään ajoittaisia vallankaappauksia. Toukokuussa 2021 se kaappasi vallan itse asettamiltaan presidentiltä ja pääministeriltä ja nimitti uudeksi pääministeriksi vanhan poliittisen pyrkyrin Choguel Maïgan, joka aikoinaan profiloitui Moussa Traorén sotilashallinnon apologeettana. Maïgan kannatus oli viime presidentinvaaleissa 2,2 prosenttia. Uudeksi presidentiksi sotilasjuntan johtaja Assimi Goïta nimitti itsensä.

Malin sotilasjuntta ja sen liehittelijät pyrkivät naamioimaan epäonnistumistaan lietsomalla kansallismielisyyttä ja syyttämällä Ranskaa, naapurimaita ja kansainvälistä yhteisöä maan heikosta turvallisuustilanteesta. Väliaikaishallinto on etsinyt tukea äärivanhoillisilta muslimipapeilta, joilla on yhteydet Malin pohjois- ja keskiosaa terrorisoiviin uskonveljiinsä. Apuun on huudettu myös Venäjää ja Putinin yksityisarmeijaa Wagneria. Sanomattakin on selvää, ettei helmikuussa ole odotettavissa paluuta siviilivaltaan, ja jos se sotilaista riippuisi, demokraattisia vaaleja ei järjestettäisi maassa enää koskaan.

Ulkomaisilla kaivosyhtiöillä on Malissa etuja valvottavana, mutta Suomen taloudelle ja kansainväliselle yhteistyölle maa on lähes täysin yhdentekevä (esim. vuonna 2018 Malissa kävi 79 suomalaista). Suomalaisten tankeroenglannilla ei bambarasotilaita paljon kouluteta, eikä aavikkosodan taidoilla ole käyttöä Suomen puolustamisessa. Suomalaisten tehtävä Malisssa on lähinnä sisä- ja sotilaspoliittinen: he ovat osa kampanjaa, jolla Suomea ajetaan väkisin Naton jäseneksi. Ehkäpä Malissa Suomen sotahullut voivat myös oppia, miten armeijaa käytetään kansanvallan ja demokraattisten instituutioiden nujertamiseksi.

"Eläköön Putin, alas Ranska!"

Malin hallituksen rahoittama L'Essor -lehti kertoo siirtymäkauden vallapitäjien tueksi järjestetystä joukkokokouksesta. Tuhannet ihmiset kokoontuivat perjantaina Bamakon Itsenäisyyden bulevardille tukemaan väliaikaista hallintoa. Malin ja Venäjän lippuja kantaneiden mielenosoittajien iskulauseissa ylistettiin Malin armeijaa, vastustettiin Ranskaa ja vaadittiin helmikuulle 2022 suunniteltujen vaalien lykkäämistä.

Mielenosoittajien kylteissä luki muun muassa "Putin, tie tulevaisuuteen", "Malin ja Turkin yhteistyö rauhan ja sosiaalisen koheesion puolesta", "Me päätämme, ei Ranska", "Rakkaat sotilaat, kansa on puolellanne. Koska Ranska on epäonnistunut, pyydetään Algeriaa, Egyptiä, Kiinaa, Turkkia ja Venäjää turvaamaan meitä". Siirtymäkauden pituudeksi vaadittiin iskulauseissa kolmea tai viittä vuotta.

Mielenosoituksen järjestäjien mukaan tarkoituksena oli näyttää Ranskalle ja Länsi-Afrikan talousyhteisölle Ecowasille, että Malin kansa on presidentti Assimi Goïtan ja pääministeri Choguel Maïgan väliaikaisen hallinnon takana. Aktivistit syyttävät Malin heikosta turvallisuustilanteesta muslimiterroristeja vastaan maan pohjoisosassa taistelevaa Ranskan armeijaa, kansainvälisiä rauhanturvajoukkoja ja ranskalaista mediaa.

Lähteet: aBamako 29.10.2021, L'Essor 30.10.2021.

"Rikollista käytöstä somessa"

Malin viranomaiset ovat pidättäneet maan väliaikaisen parlamentin varapuheenjohtajan Issa Kaou N'Djimin. Häntä syytetään "rikollisesta käyttäytymisestä sosiaalisessa mediassa".

Imaami Mahmoud Dickon vävy Issa N'Djim on toiminut aikaisemmin presidentti Ibrahim Boubacar Keïtan kaatamiseen osallistuneessa oppositioliike M5-RPF:ssa. Elokuussa 2020 vallan kaapannut sotilasjuntta nimitti N'Djimin joulukuussa väliaikaiseen lainsäädäntöelimeen, joka valitsi hänet neljänneksi varapuheenjohtajakseen. N'Djim tunnetaan sotilasjuntan johtajan ja väliaikaiseksi presidentiksi toukokuussa 2021 julistautuneen Assimi Goïtan kannattajana, mutta hän on arvostellut kovin sanoin edellistä väliaikaista presidenttiä Bah N'Dawia ja tämän pääministeriä Moctar Ouanea sekä kesäkuussa 2021 pääministeriksi nimitettyä Choguel Maïgaa.

Issa N'Djim pidätettiin sen jälkeen kun hän oli arvostellut Länsi-Afrikan talousyhteisö Ecowasin edustajan Hamidou Bolyn karkotusta radioasema Joliban kuvaamassa videossa. N'Djimin mukaan Malin hallituksen olisi pitänyt toimia asiassa varovaisemmin diplomaattisia kanavia pitkin. Hän syyttää videolla pääministeri Maïgaa vastuuttomasta toiminnasta ja vastakkainasettelun kärjistämisestä Ecowasin kanssa. Ratkaisuna ongelmaan N'Djim näkee kyvyttömäksi kuvailemansa Maïgan erottamisen.

Presidentti Goïta on jo aikaisemmin varoittanut N'Djimiä tämän puheista ja uhannut häntä väliaikaisesta parlamentista erottamisella. N'Djimin kannattajat ovat vedonneet parlamentaariseen koskemattomuuteen, mutta on epäselvää, koskeeko se ilman vaaleja valittuja "parlamentaarikkoja". Malilaiset poliitikot ovat tuominneet pidätyksen ja he pitävät sitä sananvapauden loukkauksena. Sanomalehti Le Pays näkee tapauksen merkkinä pääministerin lisäksi myös presidentin hupenevasta kannatuksesta.

PS Syyttäjä vaatii Issa Kaou N'Djimille kolmen kuukauden vankeusrangaistusta "julkisen rauhan häiritsemisestä". Hän pysyy vangittuna joulukuun alkuun määrättyyn oikeudenkäyntiin saakka.

Lähteet: Jeune Afrique 27.10.2021, Maliweb 27.10.2021, 28.10.2021, Le Pays 28.10.2021, RFI 29.10.2021.

Malin hallitus karkottaa Ecowasin edustajan

Malin ulkoministeriö on ilmoittanut Länsi-Afrikan talousyhteisön Ecowasin edustajalle Hamidou Bolylle, että tämä on ei-toivottu henkilö ja hänellä on 72 tuntia aikaa lähteä maasta. Hallitus perustelee päätöstään "diplomaatin asemalle sopimattomalla toiminnalla". Ulkoministeri Abdoulaye Diopin mukaan Bolylla on ollut yhteyksiä kansalaisjärjestöihin, aktivisteihin, poliitikkoihin ja toimittajiin, jotka pyrkivät vahingoittamaan Malin "transitioprosessia".

Kuva: Wikimedia Commons

Burkinalainen professori Hamidou Boly on toiminut Ecowasin edustajana Bamakossa heinäkuusta 2019 lähtien. Hänellä on hyvät suhteet lehdistöön ja rauhanprosessin toimijoihin ja hän on tunnettu suorapuheisuudestaan. Boly ei ole itse kommentoinut karkotustaan, mutta Ecowas on ilmaissut tukevansa entistä lähettilästään.

Karkotuksen taustalla voidaan nähdä Malin hallituksen pyrkimys lykätä helmikuulle 2022 suunniteltuja vaaleja. Ecowas on suhtautunut siirtymäkauden jatkamiseen kielteisesti, eikä Bolyn karkotus ainakaan paranna järjestön suhteita Malin väliaikaisen hallitukseen.

Lähteet: Jeune Afrique 25.10.2021, RFI 26.10.2021.

Voipuun pähkinät ja sheavoi: keräilytuotteen matka maailmanmarkkinoille

Voipuu on Länsi- ja Keski-Afrikassa kasvava puulaji, jonka pähkinöiksi kutsutuista siemenistä valmistetaan elintarvikkeena ja kosmetiikassa käytettävää karite- eli sheavoita. Mali on Nigerian jälkeen maailman toiseksi suurin voipuun pähkinöiden tuottaja, mutta sen potentiaalisesta 500 000 tonnin vuosituotannosta hyödynnetään vain noin 150 000 tonnia. Pähkinätuotannosta 10-15 % menee vientiin.

Kuva: Wikimedia Commons

Voipuu kasvaa luonnonvaraisena Malin eteläosassa Ségoun, Koulikoron, Sikasson ja Kayesin alueilla. Naiset keräävät kypsät hedelmät, käsittelevät niiden sisältämät pähkinät ja jalostavat ne käsityönä paikallisilla markkinoilla myytäväksi voiksi ja ruokaöljyksi sekä ihon- ja hiustenhoitotuotteiksi. Voipuun pähkinät ja sheavoi ovat tärkeä tulonlähde yli kolmelle miljoonalle maaseudun köyhälle naiselle.

Sheavoihin kohdistuu suurta kansainvälistä kysyntää. Sitä käytetään elintarviketeollisuudessa kaakaovoin korvikkeena ja luomukosmetiikan raaka-aineena. Vuonna 2019 Malista vietiin 61 993 tonnia voipuun pähkinöitä ja 211 tonnia sheavoita. Vuoden 2020 luvut olivat 22 908 tonnia pähkinöitä ja 311 tonnia sheavoita. Vientiä ja arvoketjun rakentamista haittaavat varastointi- ja kuljetusongelmat, käsityönä valmistettavien pähkinöiden ja sheavoin heikko laatu sekä alan rakenteiden ja rahoituksen puute.

Voipuualan tuottajaosuuskunnat, välittäjät ja kauppiaat ovat järjestäytyneet kansalliseksi etujärjestöksi. Alaa varten on laadittu kolmivuotinen kehitysohjelma ja kansalaisjärjestöt tarjoavat valistusta ruohonjuuritason toimijoille. Maaliskuussa 2021 avattiin Malin ensimmäinen teollinen sheavoin tuotantolaitos, kaivosyhtiö Endeavour Miningin rahoittama Mali Shi. Sen kapasiteetti on 14 100 tonnia sheavoita vuodessa. Maan teollisuus- ja kauppaministeriö suunnittelee vielä kolmen tehtaan perustamista.

Nähtäväksi jää, onnistuuko sheavoin teollinen valmistus maassa, jossa energian korkea hinta tekee lähes kaikesta teollisuudesta kannattamatonta. Oman haasteensa muodostaa voipuiden häviäminen ihmisen toiminnan ja ilmastonmuutoksen seurauksena. Puun kasvu kestää useita vuosikymmeniä, ja jos niistä ei huolehdita, Malissa ei jonkin ajan kuluttua ole enää riittävästi raaka-ainetta jalostukseen.

Lähteet: Évaluation du secteur agricole du Mali 2011, On the functioning of agricultural markets in Mali, Endeavour Mining 12.3.2021, aBamako 22.3.2021, Lejecom 24.3.2021, L'Essor 22.10.2021.

Malin hallitus on valmis neuvotteluihin terroristien kanssa

Malin väliaikainen hallitus on antanut maan islamilaisen neuvoston HCI:n tehtäväksi käydä neuvotteluja muslimiterroristien kanssa. Neuvotteluosapuoliksi on nimetty Malin pohjoisosassa toimivan jihadistijärjestön Groupe de soutien à l'islam et aux musulmans johtaja Iyad Ag Ghali ja sen kanssa maan keskiosassa liittoutuneen Katiba Macinan johtaja Amadou Koufa.

Hallituksen uskontoministerin Mamadou Konén mukaan tavoitteena on löytää kompromissi sisällissodan lopettamiseksi. Neuvottelujen sisältöä ei vielä ole määritelty, mutta siitä voi antaa osviittaa Katiba Macinan kanssa Nionon piirissä maaliskuussa 2021 neuvoteltu tulitaukosopimus. Siinä jihadistit myönsivät liikkumisvapauden alueen väestölle ja aseistetuille dozo-metsästäjille. Vastineeksi terroristeille luvattiin naisten huntupakko, uskonnollinen zakat-almuvero ja Katiba Macinan qadi-tuomarien toimeenpanema "perinteinen oikeusjärjestelmä". Tämä tulitauko on sittemmin rikkoutunut.

Neuvottelut eivät ole vielä alkaneet, mutta HCI:llä on ennestään yhteydet Maghrebin al-Qaidaan kuuluvien terroristijärjestöjen kanssa. Tiedossa ei ole, miten jihadistien johtajat suhtautuvat aloitteeseen. Malin kansainväliset tukijat kuten Ranska ovat jo etukäteen vastustaneet neuvotteluja.

PS Malin hallitus ilmoitti myöhemmin, ettei se ole ole antanut kenellekään virallista valtuutusta neuvotteluihin. Hallituksen omien lausuntojen pyörtäminen saattaa olla seurausta väliaikaisen hallinnon sisäisestä erimielisyydestä tai ulkomailta tulleesta painostuksesta.

Lähteet: RFI 19.10.2021, 20.10.2021, 22.10.2021.

Sähkömonopoli, joka tuottaa tappiota

Malin kansallinen sähköyhtiö Énergie du Mali (EDM) on kroonisesti tappiollinen. Se joutuu myymään sähköä hintaan, joka on huomattavasti alhaisempi kuin tuotantokustannukset (90 versus 140-160 CFA-frangia per kWh). Lisäksi monet käyttäjät jättävät laskunsa maksamatta ja noin neljäsosa tuotannosta jää kokonaan laskuttamatta. Vuonna 2018 EDM:n liikevaihto oli 277 miljoonaa ja tappio lähes 100 miljoonaa euroa. Kesäkuussa 2019 yhtiöllä oli ennätykselliset 486 miljoonaa euroa velkaa.

Africa Greentecin pienaurinkovoimala Toukotossa. Kuva: Wikimedia Commons.

EDM:n tariffit sanelee valtio, joka käyttää niitä yhteiskuntarauhan ylläpitämiseen. Valtio ei ole maksanut edes omia laskujaan, ja sen politiikka on aiheuttanut sekavuutta yhtiön hallinnossa ja toiminnan suunnittelussa. Valtion tukiaisilla korvattu alijäämä estää kasvavan kysynnän edellyttämät investoinnit sähkön tuotantoon sekä siirto- ja jakeluverkkoon.

Sähköliittymän hinta on Malissa kaksinkertainen alueen muihin maihin verrattuna. Vanhentuneen kaluston ja henkilökunnan puuttellisen koulutuksen takia maa kärsii jatkuvista sähkökatkoista. Tuotantoa on lisätty etupäässä lämpövoimalaitoksilla, jotka käyttävät kalliita (200 CFA-frangia / kWh) ja saastuttavia ulkomailta tuotuja fossiilisia polttoaineita (58 % tuotannosta vuonna 2020). Vesivoiman osuus on kymmenessä vuodessa pienentynyt huomattavasti, ja aurinkovoima kattaa alle prosentin tuotannosta.

Tuotantokapasiteetin puutetta on korvattu lisäämällä sähkön tuontia Norsunluurannikolta (27 % vuonna 2019). Tuontisähkö maksaa alle puolet (65 CFA-frangia / kWh) siitä kuin Malissa tuotettu sähkö. Senegaljoen yhteistyöjärjestön omistaman Manantalin vesivoimalan sähkö on vieläkin halvempaa (45 CFA-frangia / kWh).

Maailmanpankki on rahoittanut Malin sähkösektorin kehittämistä huomattavilla summilla. Afrikan kehityspankki ja Ranskan kehitysyhteistyövirasto AFD ovat lainanneet rahaa aurinko- ja vesivoiman sekä siirto- ja jakeluverkon rakentamiseen. EDM on pyrkinyt kiristämään myymänsä sähkön hinnoittelua, lisäämään laskutusta ja estämään väärinkäytöksiä. Yhtiön tervehdyttäminen edellyttää kuitenkin johdonmukaista energiapolitiikkaa ja itsenäistä päätäntävaltaa, jotka häämöttävät kaukana tulevaisuudessa.

Positiivisia merkkejä muutoksesta ovat uudet aurinkovoimalat, kuten Kitaan vuonna 2020 avattu 50 MW:n voimala. Suunnitteilla ovat mm. 33 MW:n aurinkovoimala Ségouun ja 93 MW:n voimala Tounaan.

Lähteet: Jeune Afrique 15.3.2021, 22.4.2021.

Bamako by night

Nuorten tyttöjen järjestäytymätön seksikauppa on kasvava ilmiö Malissa. Prostituoituja on ollut maassa aina, mutta nykyään he työskentelevät entistä avoimemmin Bamakon kaduilla, aukioilla ja toreilla. Perheistään vierautuneet 14-25 vuotiaat tytöt harjoittavat usein suojaamatonta seksiä, mikä levittää sukupuolitauteja ja muita sairauksia sekä aiheuttaa ei-toivottuja raskauksia. Ilmiön syynä pidetään köyhyyttä ja somen kautta saatuja nykymaailman vaikutteita. Sen seurauksia ovat tyttöjen avioitumisen vaikeutuminen, ristiriidat perheen ja yhteisön kanssa sekä yleinen moraalin löystyminen. Ratkaisuksi ehdotetaan valistusta ja prostituution sääntelyä.

Kuva: Wikimedia Commons

Valtion lehdistötoimiston Amapin toimittaja on haastatellut ilotyttöjä Bamakon yössä. Djikoronin kaupunginosassa jalkapallojoukkue Bamako Réalin harjoituskentän lähellä asiakkaita odottaa alkuillasta parikymmentä tyttöä paljastavissa mutta halvoissa asuissa. Heidän joukossaan on 17-vuotias Aminata, joka kertoo tekevänsä seksityötä elättääkseen itsensä, puolitoistavuotiaan lapsensa ja onnettomuudessa loukkaantuneen äitinsä. 

Aminata jätti koulun kymmenennellä luokalla raskauden takia. Hänen kumppaninsa kieltäytyi kaikesta vastuusta. Aminata ansaitsee joka ilta kymmenestä kahteenkymmeneen tuhanteen CFA-frangia (15-30 euroa). Hän on tietoinen sukupuolitautien vaarasta, mutta ei vaadi kondomia vakituisilta tai hyvin maksavilta asiakkailta. Aminata on kertonut äidilleen työskentelevänsä iltaisin ravintolassa. Hän toivoo löytävänsä työpaikan päästäkseen eroon seksityöstä.

Aminatan kanssa työskentelee 19-vuotias Rokia, joka on seitsemännellä kuulla raskaana. Hän elättää myös tulevan lapsensa isää, jolla ei ole vakituista työpaikkaa. Rokia lähti kolme vuotta sitten poikaystävänsä matkaan vanhempiensa luota Bamakosta. Vanhemmat eivät enää etsi häntä.

23-vuotias Ramata on työskennellyt Réalin kentän luona kuusi vuotta. Hän johtaa useampaa tyttöä ja vuokraa huonetta kolmen muun prostituoidun kanssa. Ramata antaa rahaa Bamakossa asuville vanhemmilleen, jotka tietävät mitä hän tekee. Hän on kolmas perheen seitsemästä lapsesta. Ramata ei kadu ammattiaan, mutta säästää rahaa yrityksen perustamiseen. 

Ramata vaatii asiakkaitaan käyttämään kondomia, koska hän on nähnyt tyttöjen kuolevan tauteihin. Ammatin varjopuolia ovat hänen mukaansa asiakkaat, jotka kieltäytyvät maksamasta, yömyöhään tapahtuvat rosvojen hyökkäykset sekä poliisit, jotka vaativat jokaiselta tytöltä 2000 CFA-frangia (kolme euroa) suojelurahaa. Monilla tytöillä ei ole henkilöllisyystodistuksia tai lupaa harjoittaa prostituutiota, ja eräät heistä ovat vasta 14-vuotiaita. Uusia yrittäjiä tulee kuitenkin koko ajan lisää.

Tyttöjen lähellä on pitkä ja roteva mies viinapullo kädessä. Puyoliksi esittäytyvä mies kertoo suojelevansa tyttöjä maksamattomilta asiakkailta, raiskauksilta ja ryöstöiltä. Jokaisen uuden yrittäjän on ensin maattava hänen kanssaan, ja tytöt antavat hänelle rahaa "kiitoksena suojelusta".

Faladién kaupunginosassa vanhan esiintymissalin luona asiakkaita odottaa kahdeksalta illalla 17-vuotias Wassa tovereineen. Kaksivuotiaan pojan äiti on työskennellyt prostituoituna puolitoista vuotta. Hän muutti Bamakoon kotiapulaiseksi vuonna 2016 ja tapasi sitten kotikylän tytön, joka opasti hänet seksityöhön. Wassa ansaitsee viidestä kymmeneen tuhatta CFA-frangia (8-15 euroa) illassa, enemmän kuin kotiapulaisena kuukaudessa. Iltaisin hänen pojastaan huolehtii myyjätär Sogonikon liikenneasemalla.

16-vuotias Oumou asuu vaatimattomissa oloissa vanhempiensa luona. Hän on joutunut alalle huumeita käyttävien kavereidensa mukana. Oumou reputti kolmesti peruskoulun päättökokeen ja nyt hänelle on tehty jo kaksi aborttia. Oumou ostaa rahoillaan vaatteita ja kauniita puhelimia. Vanhemmat luulevat, että hänellä on vain poikaystäviä.

Ouolofobougoun torilla on vilkasta kymmeneltä illalla. 14-vuotias N'Toma kertoo torin kaikkien prostituoitujen olevan lähiseudun kotiapulaisia. He tekevät kotitöitä päivällä ja seksityötä illalla. Torilla makuupaikkoina toimivat pellistä kyhätyt suojat. Teinit ansaitsevat kahdesta neljään tuhatta CFA-frangia (3-6 euroa).

N'Toma käyttää seksityöstä ansaitsemansa rahat kenkiin ja vaatteisiin. Näin hän voi lähettää kotiapulaisen palkkansa vanhemmilleen. N'Tomalle prostituutio "ei ole ongelma".

16-vuotias Djélika joutuu seksityön takia usein vaihtamaan työpaikkaa. Hän toimii kuitenkin mielummin prostituoituna kuin kotiapulaisena, koska seksityö on helpompaa ja siinä ansaitsee paremmin. N'Toma ja Djélika vakuuttavat, että he eivät harjoita suojaamatonta seksiä.

26-vuotias työläinen Modibo on vakituinen asiakas. Hän käy nykyään mieluiten torilla, jossa tytöt ovat nuoria ja halpoja. Naapurintytöt ovat erityisen hankalia, koska he ajattelevat vain naimisiin menoa.

Ohi kulkeva virkailija Moussa Diallo pitää ilmiötä häpeällisenä ja nöyryyttävänä. Hänen mielestään syynä on huono kasvatus. "Vanhemmat ovat epäonnistuneet tehtävissään, koska he eivät enää valvo lapsiaan. Ei riitä, että antaa lapsilleen ruokaa ja vaatteita, heitä pitää valvoa, kasvattaa ja opettaa moraalia." 

Diallon mukaan ennen vanhemmat olivat köyhempiä, mutta heidän lapsensa olivat paremmin kasvatettuja. Nuoret tytöt haluavat vain helppoa rahaa välittämättä seurauksista. Diallo kehottaa kotiapulaisten vanhempia lopettamaan alaikäisten lähettämisen pääkaupunkiin tai etsimään heille luotettavia holhoojia.

Lähde: Amap 15.10.2021(a), 15.10.2021(b)

Puuvillan tuotanto nousee lamasta

Puuvilla on yksi Malin kansantalouden tukijaloista. Kotimaassa puhdistettu puuvillakuitu viedään lähes kokonaan ulkomaille, ja se on kullan jälkeen maan tärkein vientituote (noin 15 % viennistä). Siemenistä puristetaan ruokaöljyä ja puristusjäte käytetään eläinten rehuna.

Kuva: Wikimedia Commons

Alaa hallitsee valtion lähes kokonaan omistama puuvillayhtiö Compagnie malienne pour le développement des textiles (CMDT). Sen tehtäviin kuuluu myös viljakasvien viljelyn edistäminen. CMDT:llä on 1500 vakituista työntekijää ja puuvillan viljelystä saa elantonsa yli kolme miljoonaa henkeä maan eteläosassa. Yhtiön vähemmistöomistaja (0,51 %) on monissa Afrikan maissa toimiva ranskalainen Geocoton.

Puuvillan tuotanto on kasvanut Malissa koko 2000-luvun alun ajan. Vuonna 2019/2020 tuotanto oli ennätykselliset 710 731 tonnia ja Mali oli Beninin jälkeen Afrikan suurin tuottajamaa. Seuraavan vuoden tavoite oli miljoona tonnia. CMDT avasi vuonna 2018 uuden puhdistuslaitoksen Kadioloon, ja suunnitteilla oli vastaava laitos Kimparanaan.

Koronapandemian aiheuttama maailmanmarkkinahintojen lasku ja maan poliittinen epävakaus romahduttivat puuvillan tuotannon vuonna 2020/2021. Tuottajahinta laskettiin 275 CFA-frangista 200 frangiin kilolta ja lannoitteiden tukiaisista luovuttiin kokonaan. Tämän seurauksena puuvillan kylvöala laski suunnitellusta 810 000 hehtaarista 165 000 hehtaariin (20 %). Raakapuuvillan tuotanto oli historiallisen alhainen 147 200 tonnia.

Puuvillan kysynnän käännyttyä nousuun tuottajahinta on tänä vuonna (2021/2022) nostettu 280 CFA-frangiin kilolta ja viljelijät voivat jälleen ostaa hinnaltaan tuettuja lannoitteita. Niinpä tuotannon odotetaan nousevan 810 000 tonniin.

Lähteet: Jeune Afrique 8.10.2020, Ecofin Agro 1.4.2021, SIKA Finance 2.9.2021.

Malin armeijaa syytetään julmuuksista Sofarassa

Ranskan ulkomaanradio RFI:n paikallisista lähteistä saamien tietojen mukaan Malin armeija on tehnyt mielivaltaisia pidätyksiä ja teloituksia Moptin alueen Djennén piirin Sofaran kylässä. Armeija kieltää syytökset, mutta somessa leviää erittäin väkivaltaisia videoita.

Eräässä videossa sotilas kuulustelee imaamiksi kuvailtua miestä ja vääntää hänen jäseniään saadakseen tunnustuksen terroristiryhmään kuulumisesta. Toisessa videossa pensaikosta löytyy silvottuja ruumiita.

RFI:n anonyymien lähteiden mukaan armeija on pidättänyt lähes sata ihmistä, etupäässä fulbeja, Sofarassa syyskuun alussa pidettyjen pidettyjen markkinoiden yhteydessä. Heistä kymmenkunta on myöhemmin vapautettu. Muiden kohtalo on tuntematon.

Sofaran varuskunnan läheltä on löydetty jo ainakin kolme ruumista, joista yksi on tunnistettu. Eräiden tietojen mukaan paikalliset maanviljelijät ovat löytäneet kymmeniä ruumiita, joiden sijainnin sotilaat ovat itse osoittaneet.

Sofaraan on viime kuukausien aikana kerääntynyt suuri joukko ihmisiä, jotka ovat paenneet jihadistien ja kodinturvajoukkojen välisiä taisteluja Djennén piirissä.

Malin armeija on myöntänyt RFI:lle imaamin kidutusta kuvaavan videon aitouden, mutta se kieltää satojen ihmisten pidätykset ja erityisesti murhat. Armeijan tiedottajan mukaan Sévarén poliisiasemalla on kuulusteltavana 22 pidätettyä. "Kaikki muu on valhetta. Kyse on yrityksestä vahingoittaa armeijan mainetta."

Lähde: RFI 12.10.2021

Orjuus Malissa: "Eräät kylät ovat sisällissodan partaalla"

Orjuudella on Malissa tuhatvuotiset perinteet. Sen kehitystä edistivät Atlantin orjakauppa ja alueen valtioiden väliset sodat. Orjuuden viimeinen suuri aalto oli Samori Turen aikana, kun kokonaisia heimoja tuhottiin ja eloonjääneet otettiin vangiksi ja orjuutettiin. Heidän jälkeläisensä ovat nykyajan "syntymäorjia".

Ranskan siirtomaavalta lakkautti orjakaupan vuonna 1905. Se ei kuitenkaan halunnut puuttua alueen talous- ja yhteiskuntajärjestelmään, joka perustui "jalosukuisten" ja orjien väliseen hierarkiaan. Osa orjista pakeni ranskalaisten perustamiin "vapauden kyliin" tai liittyi siirtomaa-armeijaan. Koulutusta saaneet hakeutuivat hallintotehtäviin, mutta suurin osa orjien jälkeläisistä jäi maaseudulle osaksi perinteistä yhteiskuntaa. Malin perustuslaki kieltää syrjinnän, mutta maassa ei ole perintöorjuuden kieltävää lakia kuten naapurimaissa Nigerissä, Senegalissa ja Mauritaniassa.

Viime vuosina orjien jälkeläiset ovat ryhtyneet vaatimaan oikeuksiaan, ja heidän äänensä on päässyt kuuluville somessa ja tiedotusvälineissä. Taloudellisen johtoasemansa menettäneet "jalosukuiset" eivät halua luopua statuksestaan, ja he ovat valmiita käyttämään väkivaltaa sen ylläpitämiseksi.

Kayesin alueella, jossa orjuuden perinteet ovat vahvimmat, on viime aikoina esiintynyt väkivaltaisia yhteenottoja orjuuden vastustajien ja "jalosukuisten" välillä. Syyskuun lopulla somessa levisi video, jossa sidottuja nuoria kidutettiin kepeillä ja teräaseilla. Kuolleita on ainakin yksi ja haavoittuneita kymmenkunta. Noin 30 henkeä pidätettiin ja monet ovat paenneet alueelta Bamakoon.

Konfliktin vaarallisuutta lisäävät Malin heikko turvallisuustilanne ja Kayesin alueen pohjoisosaan asettuneet terroristit. Jeune Afrique -lehden haastatteleman tutkijan Marie Rodetin mukaan "eräät kylät ovat sisällissodan partaalla".

Lähde: Jeune Afrique 14.10.2021