21 elokuuta 2022

Pikaisiin jälleennäkemisiin

Malin uutiset palaa maan sotilasjuntan kukistuttua ja Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan päätyttyä. Siihen saakka kehoitamme lukemaan Venäjän uutisia.

30 lokakuuta 2021

Kommentti: Mitä suomalaiset sotilaat tekevät Malissa?

Suomen sotahulluille ei riitä, että ulkomaisille asekauppiaille lapioidaan kymmeniä miljardeja veroeuroja mm. hävittäjien ostamiseen. Heidän pitää myös mielistellä eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia isäntiään osallistumalla näiden valloitussotiin eri puolilla maailmaa. Yksi näistä sotatoimialueista on Mali, jossa on vuodesta 2013 lähtien palvellut jo 119 suomalaista. Lupaa heidän lähettämiseensä ei ole pyydetty sen enempää Suomen kuin Malinkaan kansoilta.

Minkälaista hallintoa suomalaiset ovat Malissa tukemassa? Maan armeija kaappasi elokuussa 2020 vallan demokraattisesti valitulta presidentti Ibrahim Boubacar Keïtalta ja tämän hallitukselta. Sotilaat, jotka Malissakin luulevat olevansa siviilejä pätevämpiä hoitamaan maan asioita, lupasivat paluuta demokratiaan helmikuussa 2022 järjestettävissä vaaleissa. Sitä ennen heidän piti voittaa Malissa vuodesta 2012 lähtien käytävä sisällissota, hankkiutua eroon maata vaivaavasta korruptiosta ja tehdä kaikenlaisia mukavia ja hyödyllisiä yhteiskunnallisia uudistuksia.

Suunniteltu siirtymäkausi on kohta päättymässä, mutta mitään sotilaiden asettamista tavoitteista ei ole saavutettu. Malin armeija on jo aikaisemmin osoittanut kykenevänsä vain tappamaan aseettomia siviilejä ja tekemään ajoittaisia vallankaappauksia. Toukokuussa 2021 se kaappasi vallan itse asettamiltaan presidentiltä ja pääministeriltä ja nimitti uudeksi pääministeriksi vanhan poliittisen pyrkyrin Choguel Maïgan, joka aikoinaan profiloitui Moussa Traorén sotilashallinnon apologeettana. Maïgan kannatus oli viime presidentinvaaleissa 2,2 prosenttia. Uudeksi presidentiksi sotilasjuntan johtaja Assimi Goïta nimitti itsensä.

Malin sotilasjuntta ja sen liehittelijät pyrkivät naamioimaan epäonnistumistaan lietsomalla kansallismielisyyttä ja syyttämällä Ranskaa, naapurimaita ja kansainvälistä yhteisöä maan heikosta turvallisuustilanteesta. Väliaikaishallinto on etsinyt tukea äärivanhoillisilta muslimipapeilta, joilla on yhteydet Malin pohjois- ja keskiosaa terrorisoiviin uskonveljiinsä. Apuun on huudettu myös Venäjää ja Putinin yksityisarmeijaa Wagneria. Sanomattakin on selvää, ettei helmikuussa ole odotettavissa paluuta siviilivaltaan, ja jos se sotilaista riippuisi, demokraattisia vaaleja ei järjestettäisi maassa enää koskaan.

Ulkomaisilla kaivosyhtiöillä on Malissa etuja valvottavana, mutta Suomen taloudelle ja kansainväliselle yhteistyölle maa on lähes täysin yhdentekevä (esim. vuonna 2018 Malissa kävi 79 suomalaista). Suomalaisten tankeroenglannilla ei bambarasotilaita paljon kouluteta, eikä aavikkosodan taidoilla ole käyttöä Suomen puolustamisessa. Suomalaisten tehtävä Malisssa on lähinnä sisä- ja sotilaspoliittinen: he ovat osa kampanjaa, jolla Suomea ajetaan väkisin Naton jäseneksi. Ehkäpä Malissa Suomen sotahullut voivat myös oppia, miten armeijaa käytetään kansanvallan ja demokraattisten instituutioiden nujertamiseksi.

"Eläköön Putin, alas Ranska!"

Malin hallituksen rahoittama L'Essor -lehti kertoo siirtymäkauden vallapitäjien tueksi järjestetystä joukkokokouksesta. Tuhannet ihmiset kokoontuivat perjantaina Bamakon Itsenäisyyden bulevardille tukemaan väliaikaista hallintoa. Malin ja Venäjän lippuja kantaneiden mielenosoittajien iskulauseissa ylistettiin Malin armeijaa, vastustettiin Ranskaa ja vaadittiin helmikuulle 2022 suunniteltujen vaalien lykkäämistä.

Mielenosoittajien kylteissä luki muun muassa "Putin, tie tulevaisuuteen", "Malin ja Turkin yhteistyö rauhan ja sosiaalisen koheesion puolesta", "Me päätämme, ei Ranska", "Rakkaat sotilaat, kansa on puolellanne. Koska Ranska on epäonnistunut, pyydetään Algeriaa, Egyptiä, Kiinaa, Turkkia ja Venäjää turvaamaan meitä". Siirtymäkauden pituudeksi vaadittiin iskulauseissa kolmea tai viittä vuotta.

Mielenosoituksen järjestäjien mukaan tarkoituksena oli näyttää Ranskalle ja Länsi-Afrikan talousyhteisölle Ecowasille, että Malin kansa on presidentti Assimi Goïtan ja pääministeri Choguel Maïgan väliaikaisen hallinnon takana. Aktivistit syyttävät Malin heikosta turvallisuustilanteesta muslimiterroristeja vastaan maan pohjoisosassa taistelevaa Ranskan armeijaa, kansainvälisiä rauhanturvajoukkoja ja ranskalaista mediaa.

Lähteet: aBamako 29.10.2021, L'Essor 30.10.2021.

28 lokakuuta 2021

"Rikollista käytöstä somessa"

Malin viranomaiset ovat pidättäneet maan väliaikaisen parlamentin varapuheenjohtajan Issa Kaou N'Djimin. Häntä syytetään "rikollisesta käyttäytymisestä sosiaalisessa mediassa".

Imaami Mahmoud Dickon vävy Issa N'Djim on toiminut aikaisemmin presidentti Ibrahim Boubacar Keïtan kaatamiseen osallistuneessa oppositioliike M5-RPF:ssa. Elokuussa 2020 vallan kaapannut sotilasjuntta nimitti N'Djimin joulukuussa väliaikaiseen lainsäädäntöelimeen, joka valitsi hänet neljänneksi varapuheenjohtajakseen. N'Djim tunnetaan sotilasjuntan johtajan ja väliaikaiseksi presidentiksi toukokuussa 2021 julistautuneen Assimi Goïtan kannattajana, mutta hän on arvostellut kovin sanoin edellistä väliaikaista presidenttiä Bah N'Dawia ja tämän pääministeriä Moctar Ouanea sekä kesäkuussa 2021 pääministeriksi nimitettyä Choguel Maïgaa.

Issa N'Djim pidätettiin sen jälkeen kun hän oli arvostellut Länsi-Afrikan talousyhteisö Ecowasin edustajan Hamidou Bolyn karkotusta radioasema Joliban kuvaamassa videossa. N'Djimin mukaan Malin hallituksen olisi pitänyt toimia asiassa varovaisemmin diplomaattisia kanavia pitkin. Hän syyttää videolla pääministeri Maïgaa vastuuttomasta toiminnasta ja vastakkainasettelun kärjistämisestä Ecowasin kanssa. Ratkaisuna ongelmaan N'Djim näkee kyvyttömäksi kuvailemansa Maïgan erottamisen.

Presidentti Goïta on jo aikaisemmin varoittanut N'Djimiä tämän puheista ja uhannut häntä väliaikaisesta parlamentista erottamisella. N'Djimin kannattajat ovat vedonneet parlamentaariseen koskemattomuuteen, mutta on epäselvää, koskeeko se ilman vaaleja valittuja "parlamentaarikkoja". Malilaiset poliitikot ovat tuominneet pidätyksen ja he pitävät sitä sananvapauden loukkauksena. Sanomalehti Le Pays näkee tapauksen merkkinä pääministerin lisäksi myös presidentin hupenevasta kannatuksesta.

PS Syyttäjä vaatii Issa Kaou N'Djimille kolmen kuukauden vankeusrangaistusta "julkisen rauhan häiritsemisestä". Hän pysyy vangittuna joulukuun alkuun määrättyyn oikeudenkäyntiin saakka.

Lähteet: Jeune Afrique 27.10.2021, Maliweb 27.10.2021, 28.10.2021, Le Pays 28.10.2021, RFI 29.10.2021.

27 lokakuuta 2021

Malin hallitus karkottaa Ecowasin edustajan

Malin ulkoministeriö on ilmoittanut Länsi-Afrikan talousyhteisön Ecowasin edustajalle Hamidou Bolylle, että tämä on ei-toivottu henkilö ja hänellä on 72 tuntia aikaa lähteä maasta. Hallitus perustelee päätöstään "diplomaatin asemalle sopimattomalla toiminnalla". Ulkoministeri Abdoulaye Diopin mukaan Bolylla on ollut yhteyksiä kansalaisjärjestöihin, aktivisteihin, poliitikkoihin ja toimittajiin, jotka pyrkivät vahingoittamaan Malin "transitioprosessia".

Kuva: Wikimedia Commons
Burkinalainen professori Hamidou Boly on toiminut Ecowasin edustajana Bamakossa heinäkuusta 2019 lähtien. Hänellä on hyvät suhteet lehdistöön ja rauhanprosessin toimijoihin ja hän on tunnettu suorapuheisuudestaan. Boly ei ole itse kommentoinut karkotustaan, mutta Ecowas on ilmaissut tukevansa entistä lähettilästään.

Karkotuksen taustalla voidaan nähdä Malin hallituksen pyrkimys lykätä helmikuulle 2022 suunniteltuja vaaleja. Ecowas on suhtautunut siirtymäkauden jatkamiseen kielteisesti, eikä Bolyn karkotus ainakaan paranna järjestön suhteita Malin väliaikaisen hallitukseen.

Lähteet: Jeune Afrique 25.10.2021, RFI 26.10.2021.

22 lokakuuta 2021

Voipuun pähkinät ja sheavoi: keräilytuotteen matka maailmanmarkkinoille

Voipuu on Länsi- ja Keski-Afrikassa kasvava puulaji, jonka pähkinöiksi kutsutuista siemenistä valmistetaan elintarvikkeena ja kosmetiikassa käytettävää karite- eli sheavoita. Mali on Nigerian jälkeen maailman toiseksi suurin voipuun pähkinöiden tuottaja, mutta sen potentiaalisesta 500 000 tonnin vuosituotannosta hyödynnetään vain noin 150 000 tonnia. Pähkinätuotannosta 10-15 % menee vientiin.

Kuva: Wikimedia Commons

Voipuu kasvaa luonnonvaraisena Malin eteläosassa Ségoun, Koulikoron, Sikasson ja Kayesin alueilla. Naiset keräävät kypsät hedelmät, käsittelevät niiden sisältämät pähkinät ja jalostavat ne käsityönä paikallisilla markkinoilla myytäväksi voiksi ja ruokaöljyksi sekä ihon- ja hiustenhoitotuotteiksi. Voipuun pähkinät ja sheavoi ovat tärkeä tulonlähde yli kolmelle miljoonalle maaseudun köyhälle naiselle.

Sheavoihin kohdistuu suurta kansainvälistä kysyntää. Sitä käytetään elintarviketeollisuudessa kaakaovoin korvikkeena ja luomukosmetiikan raaka-aineena. Vuonna 2019 Malista vietiin 61 993 tonnia voipuun pähkinöitä ja 211 tonnia sheavoita. Vuoden 2020 luvut olivat 22 908 tonnia pähkinöitä ja 311 tonnia sheavoita. Vientiä ja arvoketjun rakentamista haittaavat varastointi- ja kuljetusongelmat, käsityönä valmistettavien pähkinöiden ja sheavoin heikko laatu sekä alan rakenteiden ja rahoituksen puute.

Voipuualan tuottajaosuuskunnat, välittäjät ja kauppiaat ovat järjestäytyneet kansalliseksi etujärjestöksi. Alaa varten on laadittu kolmivuotinen kehitysohjelma ja kansalaisjärjestöt tarjoavat valistusta ruohonjuuritason toimijoille. Maaliskuussa 2021 avattiin Malin ensimmäinen teollinen sheavoin tuotantolaitos, kaivosyhtiö Endeavour Miningin rahoittama Mali Shi. Sen kapasiteetti on 14 100 tonnia sheavoita vuodessa. Maan teollisuus- ja kauppaministeriö suunnittelee vielä kolmen tehtaan perustamista.

Nähtäväksi jää, onnistuuko sheavoin teollinen valmistus maassa, jossa energian korkea hinta tekee lähes kaikesta teollisuudesta kannattamatonta. Oman haasteensa muodostaa voipuiden häviäminen ihmisen toiminnan ja ilmastonmuutoksen seurauksena. Puun kasvu kestää useita vuosikymmeniä, ja jos niistä ei huolehdita, Malissa ei jonkin ajan kuluttua ole enää riittävästi raaka-ainetta jalostukseen.

Lähteet: Évaluation du secteur agricole du Mali 2011, On the functioning of agricultural markets in Mali, Endeavour Mining 12.3.2021, aBamako 22.3.2021, Lejecom 24.3.2021, L'Essor 22.10.2021.

20 lokakuuta 2021

Malin hallitus on valmis neuvotteluihin terroristien kanssa

Malin väliaikainen hallitus on antanut maan islamilaisen neuvoston HCI:n tehtäväksi käydä neuvotteluja muslimiterroristien kanssa. Neuvotteluosapuoliksi on nimetty Malin pohjoisosassa toimivan jihadistijärjestön Groupe de soutien à l'islam et aux musulmans johtaja Iyad Ag Ghali ja sen kanssa maan keskiosassa liittoutuneen Katiba Macinan johtaja Amadou Koufa.

Hallituksen uskontoministerin Mamadou Konén mukaan tavoitteena on löytää kompromissi sisällissodan lopettamiseksi. Neuvottelujen sisältöä ei vielä ole määritelty, mutta siitä voi antaa osviittaa Katiba Macinan kanssa Nionon piirissä maaliskuussa 2021 neuvoteltu tulitaukosopimus. Siinä jihadistit myönsivät liikkumisvapauden alueen väestölle ja aseistetuille dozo-metsästäjille. Vastineeksi terroristeille luvattiin naisten huntupakko, uskonnollinen zakat-almuvero ja Katiba Macinan qadi-tuomarien toimeenpanema "perinteinen oikeusjärjestelmä". Tämä tulitauko on sittemmin rikkoutunut.

Neuvottelut eivät ole vielä alkaneet, mutta HCI:llä on ennestään yhteydet Maghrebin al-Qaidaan kuuluvien terroristijärjestöjen kanssa. Tiedossa ei ole, miten jihadistien johtajat suhtautuvat aloitteeseen. Malin kansainväliset tukijat kuten Ranska ovat jo etukäteen vastustaneet neuvotteluja.

PS Malin hallitus ilmoitti myöhemmin, ettei se ole ole antanut kenellekään virallista valtuutusta neuvotteluihin. Hallituksen omien lausuntojen pyörtäminen saattaa olla seurausta väliaikaisen hallinnon sisäisestä erimielisyydestä tai ulkomailta tulleesta painostuksesta.

Lähteet: RFI 19.10.2021, 20.10.2021, 22.10.2021.