Sähkömonopoli, joka tuottaa tappiota

Malin kansallinen sähköyhtiö Énergie du Mali (EDM) on kroonisesti tappiollinen. Se joutuu myymään sähköä hintaan, joka on huomattavasti alhaisempi kuin tuotantokustannukset (90 versus 140-160 CFA-frangia per kWh). Lisäksi monet käyttäjät jättävät laskunsa maksamatta ja noin neljäsosa tuotannosta jää kokonaan laskuttamatta. Vuonna 2018 EDM:n liikevaihto oli 277 miljoonaa ja tappio lähes 100 miljoonaa euroa. Kesäkuussa 2019 yhtiöllä oli ennätykselliset 486 miljoonaa euroa velkaa.

Africa Greentecin pienaurinkovoimala Toukotossa. Kuva: Wikimedia Commons.

EDM:n tariffit sanelee valtio, joka käyttää niitä yhteiskuntarauhan ylläpitämiseen. Valtio ei ole maksanut edes omia laskujaan, ja sen politiikka on aiheuttanut sekavuutta yhtiön hallinnossa ja toiminnan suunnittelussa. Valtion tukiaisilla korvattu alijäämä estää kasvavan kysynnän edellyttämät investoinnit sähkön tuotantoon sekä siirto- ja jakeluverkkoon.

Sähköliittymän hinta on Malissa kaksinkertainen alueen muihin maihin verrattuna. Vanhentuneen kaluston ja henkilökunnan puuttellisen koulutuksen takia maa kärsii jatkuvista sähkökatkoista. Tuotantoa on lisätty etupäässä lämpövoimalaitoksilla, jotka käyttävät kalliita (200 CFA-frangia / kWh) ja saastuttavia ulkomailta tuotuja fossiilisia polttoaineita (58 % tuotannosta vuonna 2020). Vesivoiman osuus on kymmenessä vuodessa pienentynyt huomattavasti, ja aurinkovoima kattaa alle prosentin tuotannosta.

Tuotantokapasiteetin puutetta on korvattu lisäämällä sähkön tuontia Norsunluurannikolta (27 % vuonna 2019). Tuontisähkö maksaa alle puolet (65 CFA-frangia / kWh) siitä kuin Malissa tuotettu sähkö. Senegaljoen yhteistyöjärjestön omistaman Manantalin vesivoimalan sähkö on vieläkin halvempaa (45 CFA-frangia / kWh).

Maailmanpankki on rahoittanut Malin sähkösektorin kehittämistä huomattavilla summilla. Afrikan kehityspankki ja Ranskan kehitysyhteistyövirasto AFD ovat lainanneet rahaa aurinko- ja vesivoiman sekä siirto- ja jakeluverkon rakentamiseen. EDM on pyrkinyt kiristämään myymänsä sähkön hinnoittelua, lisäämään laskutusta ja estämään väärinkäytöksiä. Yhtiön tervehdyttäminen edellyttää kuitenkin johdonmukaista energiapolitiikkaa ja itsenäistä päätäntävaltaa, jotka häämöttävät kaukana tulevaisuudessa.

Positiivisia merkkejä muutoksesta ovat uudet aurinkovoimalat, kuten Kitaan vuonna 2020 avattu 50 MW:n voimala. Suunnitteilla ovat mm. 33 MW:n aurinkovoimala Ségouun ja 93 MW:n voimala Tounaan.

Lähteet: Jeune Afrique 15.3.2021, 22.4.2021.