Puuvilla on yksi Malin kansantalouden tukijaloista. Kotimaassa puhdistettu puuvillakuitu viedään lähes kokonaan ulkomaille, ja se on kullan jälkeen maan tärkein vientituote (noin 15 % viennistä). Siemenistä puristetaan ruokaöljyä ja puristusjäte käytetään eläinten rehuna.
 |
| Kuva: Wikimedia Commons |
Alaa hallitsee valtion lähes kokonaan omistama puuvillayhtiö Compagnie malienne pour le développement des textiles (CMDT). Sen tehtäviin kuuluu myös viljakasvien viljelyn edistäminen. CMDT:llä on 1500 vakituista työntekijää ja puuvillan viljelystä saa elantonsa yli kolme miljoonaa henkeä maan eteläosassa. Yhtiön vähemmistöomistaja (0,51 %) on monissa Afrikan maissa toimiva ranskalainen Geocoton.
Puuvillan tuotanto on kasvanut Malissa koko 2000-luvun alun ajan. Vuonna 2019/2020 tuotanto oli ennätykselliset 710 731 tonnia ja Mali oli Beninin jälkeen Afrikan suurin tuottajamaa. Seuraavan vuoden tavoite oli miljoona tonnia. CMDT avasi vuonna 2018 uuden puhdistuslaitoksen Kadioloon, ja suunnitteilla oli vastaava laitos Kimparanaan.
Koronapandemian aiheuttama maailmanmarkkinahintojen lasku ja maan poliittinen epävakaus romahduttivat puuvillan tuotannon vuonna 2020/2021. Tuottajahinta laskettiin 275 CFA-frangista 200 frangiin kilolta ja lannoitteiden tukiaisista luovuttiin kokonaan. Tämän seurauksena puuvillan kylvöala laski suunnitellusta 810 000 hehtaarista 165 000 hehtaariin (20 %). Raakapuuvillan tuotanto oli historiallisen alhainen 147 200 tonnia.
Puuvillan kysynnän käännyttyä nousuun tuottajahinta on tänä vuonna (2021/2022) nostettu 280 CFA-frangiin kilolta ja viljelijät voivat jälleen ostaa hinnaltaan tuettuja lannoitteita. Niinpä tuotannon odotetaan nousevan 810 000 tonniin.
Lähteet: Jeune Afrique 8.10.2020, Ecofin Agro 1.4.2021, SIKA Finance 2.9.2021.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti