Orjuudella on Malissa tuhatvuotiset perinteet. Sen kehitystä edistivät Atlantin orjakauppa ja alueen valtioiden väliset sodat. Orjuuden viimeinen suuri aalto oli Samori Turen aikana, kun kokonaisia heimoja tuhottiin ja eloonjääneet otettiin vangiksi ja orjuutettiin. Heidän jälkeläisensä ovat nykyajan "syntymäorjia".
Ranskan siirtomaavalta lakkautti orjakaupan vuonna 1905. Se ei kuitenkaan halunnut puuttua alueen talous- ja yhteiskuntajärjestelmään, joka perustui "jalosukuisten" ja orjien väliseen hierarkiaan. Osa orjista pakeni ranskalaisten perustamiin "vapauden kyliin" tai liittyi siirtomaa-armeijaan. Koulutusta saaneet hakeutuivat hallintotehtäviin, mutta suurin osa orjien jälkeläisistä jäi maaseudulle osaksi perinteistä yhteiskuntaa. Malin perustuslaki kieltää syrjinnän, mutta maassa ei ole perintöorjuuden kieltävää lakia kuten naapurimaissa Nigerissä, Senegalissa ja Mauritaniassa.
Viime vuosina orjien jälkeläiset ovat ryhtyneet vaatimaan oikeuksiaan, ja heidän äänensä on päässyt kuuluville somessa ja tiedotusvälineissä. Taloudellisen johtoasemansa menettäneet "jalosukuiset" eivät halua luopua statuksestaan, ja he ovat valmiita käyttämään väkivaltaa sen ylläpitämiseksi.
Kayesin alueella, jossa orjuuden perinteet ovat vahvimmat, on viime aikoina esiintynyt väkivaltaisia yhteenottoja orjuuden vastustajien ja "jalosukuisten" välillä. Syyskuun lopulla somessa levisi video, jossa sidottuja nuoria kidutettiin kepeillä ja teräaseilla. Kuolleita on ainakin yksi ja haavoittuneita kymmenkunta. Noin 30 henkeä pidätettiin ja monet ovat paenneet alueelta Bamakoon.
Konfliktin vaarallisuutta lisäävät Malin heikko turvallisuustilanne ja Kayesin alueen pohjoisosaan asettuneet terroristit. Jeune Afrique -lehden haastatteleman tutkijan Marie Rodetin mukaan "eräät kylät ovat sisällissodan partaalla".
Lähde: Jeune Afrique 14.10.2021
Testi
VastaaPoista