Sähkömonopoli, joka tuottaa tappiota

Malin kansallinen sähköyhtiö Énergie du Mali (EDM) on kroonisesti tappiollinen. Se joutuu myymään sähköä hintaan, joka on huomattavasti alhaisempi kuin tuotantokustannukset (90 versus 140-160 CFA-frangia per kWh). Lisäksi monet käyttäjät jättävät laskunsa maksamatta ja noin neljäsosa tuotannosta jää kokonaan laskuttamatta. Vuonna 2018 EDM:n liikevaihto oli 277 miljoonaa ja tappio lähes 100 miljoonaa euroa. Kesäkuussa 2019 yhtiöllä oli ennätykselliset 486 miljoonaa euroa velkaa.

Africa Greentecin pienaurinkovoimala Toukotossa. Kuva: Wikimedia Commons.

EDM:n tariffit sanelee valtio, joka käyttää niitä yhteiskuntarauhan ylläpitämiseen. Valtio ei ole maksanut edes omia laskujaan, ja sen politiikka on aiheuttanut sekavuutta yhtiön hallinnossa ja toiminnan suunnittelussa. Valtion tukiaisilla korvattu alijäämä estää kasvavan kysynnän edellyttämät investoinnit sähkön tuotantoon sekä siirto- ja jakeluverkkoon.

Sähköliittymän hinta on Malissa kaksinkertainen alueen muihin maihin verrattuna. Vanhentuneen kaluston ja henkilökunnan puuttellisen koulutuksen takia maa kärsii jatkuvista sähkökatkoista. Tuotantoa on lisätty etupäässä lämpövoimalaitoksilla, jotka käyttävät kalliita (200 CFA-frangia / kWh) ja saastuttavia ulkomailta tuotuja fossiilisia polttoaineita (58 % tuotannosta vuonna 2020). Vesivoiman osuus on kymmenessä vuodessa pienentynyt huomattavasti, ja aurinkovoima kattaa alle prosentin tuotannosta.

Tuotantokapasiteetin puutetta on korvattu lisäämällä sähkön tuontia Norsunluurannikolta (27 % vuonna 2019). Tuontisähkö maksaa alle puolet (65 CFA-frangia / kWh) siitä kuin Malissa tuotettu sähkö. Senegaljoen yhteistyöjärjestön omistaman Manantalin vesivoimalan sähkö on vieläkin halvempaa (45 CFA-frangia / kWh).

Maailmanpankki on rahoittanut Malin sähkösektorin kehittämistä huomattavilla summilla. Afrikan kehityspankki ja Ranskan kehitysyhteistyövirasto AFD ovat lainanneet rahaa aurinko- ja vesivoiman sekä siirto- ja jakeluverkon rakentamiseen. EDM on pyrkinyt kiristämään myymänsä sähkön hinnoittelua, lisäämään laskutusta ja estämään väärinkäytöksiä. Yhtiön tervehdyttäminen edellyttää kuitenkin johdonmukaista energiapolitiikkaa ja itsenäistä päätäntävaltaa, jotka häämöttävät kaukana tulevaisuudessa.

Positiivisia merkkejä muutoksesta ovat uudet aurinkovoimalat, kuten Kitaan vuonna 2020 avattu 50 MW:n voimala. Suunnitteilla ovat mm. 33 MW:n aurinkovoimala Ségouun ja 93 MW:n voimala Tounaan.

Lähteet: Jeune Afrique 15.3.2021, 22.4.2021.

Bamako by night

Nuorten tyttöjen järjestäytymätön seksikauppa on kasvava ilmiö Malissa. Prostituoituja on ollut maassa aina, mutta nykyään he työskentelevät entistä avoimemmin Bamakon kaduilla, aukioilla ja toreilla. Perheistään vierautuneet 14-25 vuotiaat tytöt harjoittavat usein suojaamatonta seksiä, mikä levittää sukupuolitauteja ja muita sairauksia sekä aiheuttaa ei-toivottuja raskauksia. Ilmiön syynä pidetään köyhyyttä ja somen kautta saatuja nykymaailman vaikutteita. Sen seurauksia ovat tyttöjen avioitumisen vaikeutuminen, ristiriidat perheen ja yhteisön kanssa sekä yleinen moraalin löystyminen. Ratkaisuksi ehdotetaan valistusta ja prostituution sääntelyä.

Kuva: Wikimedia Commons

Valtion lehdistötoimiston Amapin toimittaja on haastatellut ilotyttöjä Bamakon yössä. Djikoronin kaupunginosassa jalkapallojoukkue Bamako Réalin harjoituskentän lähellä asiakkaita odottaa alkuillasta parikymmentä tyttöä paljastavissa mutta halvoissa asuissa. Heidän joukossaan on 17-vuotias Aminata, joka kertoo tekevänsä seksityötä elättääkseen itsensä, puolitoistavuotiaan lapsensa ja onnettomuudessa loukkaantuneen äitinsä. 

Aminata jätti koulun kymmenennellä luokalla raskauden takia. Hänen kumppaninsa kieltäytyi kaikesta vastuusta. Aminata ansaitsee joka ilta kymmenestä kahteenkymmeneen tuhanteen CFA-frangia (15-30 euroa). Hän on tietoinen sukupuolitautien vaarasta, mutta ei vaadi kondomia vakituisilta tai hyvin maksavilta asiakkailta. Aminata on kertonut äidilleen työskentelevänsä iltaisin ravintolassa. Hän toivoo löytävänsä työpaikan päästäkseen eroon seksityöstä.

Aminatan kanssa työskentelee 19-vuotias Rokia, joka on seitsemännellä kuulla raskaana. Hän elättää myös tulevan lapsensa isää, jolla ei ole vakituista työpaikkaa. Rokia lähti kolme vuotta sitten poikaystävänsä matkaan vanhempiensa luota Bamakosta. Vanhemmat eivät enää etsi häntä.

23-vuotias Ramata on työskennellyt Réalin kentän luona kuusi vuotta. Hän johtaa useampaa tyttöä ja vuokraa huonetta kolmen muun prostituoidun kanssa. Ramata antaa rahaa Bamakossa asuville vanhemmilleen, jotka tietävät mitä hän tekee. Hän on kolmas perheen seitsemästä lapsesta. Ramata ei kadu ammattiaan, mutta säästää rahaa yrityksen perustamiseen. 

Ramata vaatii asiakkaitaan käyttämään kondomia, koska hän on nähnyt tyttöjen kuolevan tauteihin. Ammatin varjopuolia ovat hänen mukaansa asiakkaat, jotka kieltäytyvät maksamasta, yömyöhään tapahtuvat rosvojen hyökkäykset sekä poliisit, jotka vaativat jokaiselta tytöltä 2000 CFA-frangia (kolme euroa) suojelurahaa. Monilla tytöillä ei ole henkilöllisyystodistuksia tai lupaa harjoittaa prostituutiota, ja eräät heistä ovat vasta 14-vuotiaita. Uusia yrittäjiä tulee kuitenkin koko ajan lisää.

Tyttöjen lähellä on pitkä ja roteva mies viinapullo kädessä. Puyoliksi esittäytyvä mies kertoo suojelevansa tyttöjä maksamattomilta asiakkailta, raiskauksilta ja ryöstöiltä. Jokaisen uuden yrittäjän on ensin maattava hänen kanssaan, ja tytöt antavat hänelle rahaa "kiitoksena suojelusta".

Faladién kaupunginosassa vanhan esiintymissalin luona asiakkaita odottaa kahdeksalta illalla 17-vuotias Wassa tovereineen. Kaksivuotiaan pojan äiti on työskennellyt prostituoituna puolitoista vuotta. Hän muutti Bamakoon kotiapulaiseksi vuonna 2016 ja tapasi sitten kotikylän tytön, joka opasti hänet seksityöhön. Wassa ansaitsee viidestä kymmeneen tuhatta CFA-frangia (8-15 euroa) illassa, enemmän kuin kotiapulaisena kuukaudessa. Iltaisin hänen pojastaan huolehtii myyjätär Sogonikon liikenneasemalla.

16-vuotias Oumou asuu vaatimattomissa oloissa vanhempiensa luona. Hän on joutunut alalle huumeita käyttävien kavereidensa mukana. Oumou reputti kolmesti peruskoulun päättökokeen ja nyt hänelle on tehty jo kaksi aborttia. Oumou ostaa rahoillaan vaatteita ja kauniita puhelimia. Vanhemmat luulevat, että hänellä on vain poikaystäviä.

Ouolofobougoun torilla on vilkasta kymmeneltä illalla. 14-vuotias N'Toma kertoo torin kaikkien prostituoitujen olevan lähiseudun kotiapulaisia. He tekevät kotitöitä päivällä ja seksityötä illalla. Torilla makuupaikkoina toimivat pellistä kyhätyt suojat. Teinit ansaitsevat kahdesta neljään tuhatta CFA-frangia (3-6 euroa).

N'Toma käyttää seksityöstä ansaitsemansa rahat kenkiin ja vaatteisiin. Näin hän voi lähettää kotiapulaisen palkkansa vanhemmilleen. N'Tomalle prostituutio "ei ole ongelma".

16-vuotias Djélika joutuu seksityön takia usein vaihtamaan työpaikkaa. Hän toimii kuitenkin mielummin prostituoituna kuin kotiapulaisena, koska seksityö on helpompaa ja siinä ansaitsee paremmin. N'Toma ja Djélika vakuuttavat, että he eivät harjoita suojaamatonta seksiä.

26-vuotias työläinen Modibo on vakituinen asiakas. Hän käy nykyään mieluiten torilla, jossa tytöt ovat nuoria ja halpoja. Naapurintytöt ovat erityisen hankalia, koska he ajattelevat vain naimisiin menoa.

Ohi kulkeva virkailija Moussa Diallo pitää ilmiötä häpeällisenä ja nöyryyttävänä. Hänen mielestään syynä on huono kasvatus. "Vanhemmat ovat epäonnistuneet tehtävissään, koska he eivät enää valvo lapsiaan. Ei riitä, että antaa lapsilleen ruokaa ja vaatteita, heitä pitää valvoa, kasvattaa ja opettaa moraalia." 

Diallon mukaan ennen vanhemmat olivat köyhempiä, mutta heidän lapsensa olivat paremmin kasvatettuja. Nuoret tytöt haluavat vain helppoa rahaa välittämättä seurauksista. Diallo kehottaa kotiapulaisten vanhempia lopettamaan alaikäisten lähettämisen pääkaupunkiin tai etsimään heille luotettavia holhoojia.

Lähde: Amap 15.10.2021(a), 15.10.2021(b)

Puuvillan tuotanto nousee lamasta

Puuvilla on yksi Malin kansantalouden tukijaloista. Kotimaassa puhdistettu puuvillakuitu viedään lähes kokonaan ulkomaille, ja se on kullan jälkeen maan tärkein vientituote (noin 15 % viennistä). Siemenistä puristetaan ruokaöljyä ja puristusjäte käytetään eläinten rehuna.

Kuva: Wikimedia Commons

Alaa hallitsee valtion lähes kokonaan omistama puuvillayhtiö Compagnie malienne pour le développement des textiles (CMDT). Sen tehtäviin kuuluu myös viljakasvien viljelyn edistäminen. CMDT:llä on 1500 vakituista työntekijää ja puuvillan viljelystä saa elantonsa yli kolme miljoonaa henkeä maan eteläosassa. Yhtiön vähemmistöomistaja (0,51 %) on monissa Afrikan maissa toimiva ranskalainen Geocoton.

Puuvillan tuotanto on kasvanut Malissa koko 2000-luvun alun ajan. Vuonna 2019/2020 tuotanto oli ennätykselliset 710 731 tonnia ja Mali oli Beninin jälkeen Afrikan suurin tuottajamaa. Seuraavan vuoden tavoite oli miljoona tonnia. CMDT avasi vuonna 2018 uuden puhdistuslaitoksen Kadioloon, ja suunnitteilla oli vastaava laitos Kimparanaan.

Koronapandemian aiheuttama maailmanmarkkinahintojen lasku ja maan poliittinen epävakaus romahduttivat puuvillan tuotannon vuonna 2020/2021. Tuottajahinta laskettiin 275 CFA-frangista 200 frangiin kilolta ja lannoitteiden tukiaisista luovuttiin kokonaan. Tämän seurauksena puuvillan kylvöala laski suunnitellusta 810 000 hehtaarista 165 000 hehtaariin (20 %). Raakapuuvillan tuotanto oli historiallisen alhainen 147 200 tonnia.

Puuvillan kysynnän käännyttyä nousuun tuottajahinta on tänä vuonna (2021/2022) nostettu 280 CFA-frangiin kilolta ja viljelijät voivat jälleen ostaa hinnaltaan tuettuja lannoitteita. Niinpä tuotannon odotetaan nousevan 810 000 tonniin.

Lähteet: Jeune Afrique 8.10.2020, Ecofin Agro 1.4.2021, SIKA Finance 2.9.2021.

Malin armeijaa syytetään julmuuksista Sofarassa

Ranskan ulkomaanradio RFI:n paikallisista lähteistä saamien tietojen mukaan Malin armeija on tehnyt mielivaltaisia pidätyksiä ja teloituksia Moptin alueen Djennén piirin Sofaran kylässä. Armeija kieltää syytökset, mutta somessa leviää erittäin väkivaltaisia videoita.

Eräässä videossa sotilas kuulustelee imaamiksi kuvailtua miestä ja vääntää hänen jäseniään saadakseen tunnustuksen terroristiryhmään kuulumisesta. Toisessa videossa pensaikosta löytyy silvottuja ruumiita.

RFI:n anonyymien lähteiden mukaan armeija on pidättänyt lähes sata ihmistä, etupäässä fulbeja, Sofarassa syyskuun alussa pidettyjen pidettyjen markkinoiden yhteydessä. Heistä kymmenkunta on myöhemmin vapautettu. Muiden kohtalo on tuntematon.

Sofaran varuskunnan läheltä on löydetty jo ainakin kolme ruumista, joista yksi on tunnistettu. Eräiden tietojen mukaan paikalliset maanviljelijät ovat löytäneet kymmeniä ruumiita, joiden sijainnin sotilaat ovat itse osoittaneet.

Sofaraan on viime kuukausien aikana kerääntynyt suuri joukko ihmisiä, jotka ovat paenneet jihadistien ja kodinturvajoukkojen välisiä taisteluja Djennén piirissä.

Malin armeija on myöntänyt RFI:lle imaamin kidutusta kuvaavan videon aitouden, mutta se kieltää satojen ihmisten pidätykset ja erityisesti murhat. Armeijan tiedottajan mukaan Sévarén poliisiasemalla on kuulusteltavana 22 pidätettyä. "Kaikki muu on valhetta. Kyse on yrityksestä vahingoittaa armeijan mainetta."

Lähde: RFI 12.10.2021

Orjuus Malissa: "Eräät kylät ovat sisällissodan partaalla"

Orjuudella on Malissa tuhatvuotiset perinteet. Sen kehitystä edistivät Atlantin orjakauppa ja alueen valtioiden väliset sodat. Orjuuden viimeinen suuri aalto oli Samori Turen aikana, kun kokonaisia heimoja tuhottiin ja eloonjääneet otettiin vangiksi ja orjuutettiin. Heidän jälkeläisensä ovat nykyajan "syntymäorjia".

Ranskan siirtomaavalta lakkautti orjakaupan vuonna 1905. Se ei kuitenkaan halunnut puuttua alueen talous- ja yhteiskuntajärjestelmään, joka perustui "jalosukuisten" ja orjien väliseen hierarkiaan. Osa orjista pakeni ranskalaisten perustamiin "vapauden kyliin" tai liittyi siirtomaa-armeijaan. Koulutusta saaneet hakeutuivat hallintotehtäviin, mutta suurin osa orjien jälkeläisistä jäi maaseudulle osaksi perinteistä yhteiskuntaa. Malin perustuslaki kieltää syrjinnän, mutta maassa ei ole perintöorjuuden kieltävää lakia kuten naapurimaissa Nigerissä, Senegalissa ja Mauritaniassa.

Viime vuosina orjien jälkeläiset ovat ryhtyneet vaatimaan oikeuksiaan, ja heidän äänensä on päässyt kuuluville somessa ja tiedotusvälineissä. Taloudellisen johtoasemansa menettäneet "jalosukuiset" eivät halua luopua statuksestaan, ja he ovat valmiita käyttämään väkivaltaa sen ylläpitämiseksi.

Kayesin alueella, jossa orjuuden perinteet ovat vahvimmat, on viime aikoina esiintynyt väkivaltaisia yhteenottoja orjuuden vastustajien ja "jalosukuisten" välillä. Syyskuun lopulla somessa levisi video, jossa sidottuja nuoria kidutettiin kepeillä ja teräaseilla. Kuolleita on ainakin yksi ja haavoittuneita kymmenkunta. Noin 30 henkeä pidätettiin ja monet ovat paenneet alueelta Bamakoon.

Konfliktin vaarallisuutta lisäävät Malin heikko turvallisuustilanne ja Kayesin alueen pohjoisosaan asettuneet terroristit. Jeune Afrique -lehden haastatteleman tutkijan Marie Rodetin mukaan "eräät kylät ovat sisällissodan partaalla".

Lähde: Jeune Afrique 14.10.2021